Herran vuonna 2002 Poem by Eeva Park

Ajattelen koko ajan rahaa
Että sitä ei ole
Mittaan matkapuhelujen pituutta
En niiden sisältöä
Pyrin puhumaan hyvin lyhyesti
Ja alan änk änk änkyttää
Ensi kertaa elämässä
En saa sanaa suustani
Ajattelen rahaa
Vierittelen kädelläni
Viimeistä hopeista pidän kielen alla
Että sen voisi kerran painaa luomilleni
peläten että muuten
haudataan silmät auki
Ajattelen
miten kalliiksi sekin vielä
tulee
Ajattelen nollaa
pyöreämuotoista
elämän velkojen perässä
Koko ajan ajattelen